Keski-Ruotsin kalalajit ja kalapaikat
 

Keski-Ruotsin kalapaikat kattavat itärannikolta lähtien tuntureiden eteläosat. Keski-Ruotsi tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia siitä huolimatta, haluaako kalastaa lohikaloja vai haukea. Keski-Ruotsiin suuntautuvan kalastusmatkan voi taittaa mukavasti laivalla, halpalennolla tai kenties SAS:in fly-and-drive-palvelulla tai vastaava.
 

Pitkulaisen maamme keskiosat tarjoavat suuren määrän mahdollisuuksia urheilukalastukselle sekä järvissä, virroissa että rannikolla. Keski-Ruotsi on suhteellisen harvaan asuttua, ja alueella on paljon vesistöjä, joilla urheilukalastajat ovat poikenneet harvoin, jos ollenkaan. Sen johdosta on helppoa löytää helmiä, joissa saa olla omassa rauhassaan.

 

– Me ruotsalaiset emme oikein taida ymmärtää, miten fantastista kalastusta maassamme, ja varsinkin sen keskiosissa voi harjoittaa, sanoo Sven, joka tuntee myös tämän alueen kalastuksen. Matkat ovat ehkä vähän pidemmät, mutta matkan päässä voi odottaa aivan uskomaton paikka, ja luonto muuttuu pala palalta aina vain jylhemmäksi. Ei tarvitse tungeksia muiden kanssa, usein kalareissulla ei törmää kehenkään toiseen kalastajaan.

 

Myös tällä alueella hauenpyydystys on johtoasemassa urheilukalastajien parissa yhdessä ahvenen kanssa ja joissakin vesistöissä kuhan kanssa. Korkeammalla, Metsä-Ruotsin sydänmailla on myös pienempiä vesistöjä täynnä taimenta, jota kukaan harvoin kalastaa. Keski-Ruotsin pohjoisimmassa osassa lähestymme tunturialueen rajamaita ja niiden tarjoamia kalastusvaihtoehtoja.

 

 

 

   Aurinko on nousemassa Keski-Ruotsissa sijaitsevan virran ja uutta perhoa solmivan kalastajan
   ylle.

 

 

– Hauenpyydystyksen suosio riippuu monista eri seikoista, mutta tärkein syy siihen on, että meillä on niin monia hyviä haukivesiä Itämeren rannikolla, Svenin ystävä Anna tiivistää. Keski-Ruotsin haukikanta monissa järvissä ja vesistöissä on hyvä, hauen keskipaino on usein korkea ja hauenpyyntiin kohdistuva paine on yleensä alhainen.

 

Alhainen kalastuspaine

– Hauki ei viihdy yksinomaan sisämaanjärvien makeassa vedessä vaan myös koko Itämeren rannikon, Ahvenanmeren ja Perämeren rannikon murtovedessä, rannikot hyvin tunteva Anna muistuttaa.
Urheilukalastusvälineillä saa kalastaa vapaasti koko rannikkoalueella, mutta uusien sääntöjen mukaan päivässä saa pyydystää vain kolme 40 – 75 cm pituista haukea. Järviä ja muita sisämaan vesistöjä varten ostetaan kalastuskortti, joka oikeuttaa pyyntiin paikallisten määräysten mukaisesti. Kalastuskortin voi ostaa paikallisista matkailutoimistoista, kaupoista ja huoltamoista. Sitä myyvillä paikoilla on seinällä valkopohjainen sininen kyltti, jossa on musta kalan symboli myyntipaikkojen tunnistamiseksi.

 

Ahven on laji, joka viihtyy usein samoissa vesissä kuin hauki, vaikka sitä pyydystetäänkin eri syöteillä ja menetelmillä. Kuha ei yleensä ole yhtä tavallinen kuin hauki ja ahven, mutta se on suosittu urheilukala ja ruokakala, joka rankataan korkealle.

 

Bildtext nr. 2: Vuorokauden parhain kalastusaika on usein auringonnousu ja -lasku.

 

 

Tuntureita lähestyttäessä saavutaan vesille, joissa on hyvä harjus-, hauki- ja ahvenkanta sekä joskus sen lisäksi taimenia.
– Kalat kasvavat usein suuremmiksi vesistöissä, joissa elää monia eri lajeja. Sekä perho- että virvelikalastus kauden aikana saattaa olla mahtavaa, Anna toteaa. Koska harjuksen kutuaika on keväällä, sitä voi kalastaa pitkälle syksyyn. Harjuksen levinneisyysalueen eteläisimmissä ja itäisimmissä osissa harjuksen pyydystys käy parhaiten syyskuussa.

 

Meri, järvet ja tunturit

– Läntisimmästä vuoristo- ja tunturiketjusta virtaa joukko suuria ja pieniä vesistöjä idän suuntaan mereen ja etelään päin Vänern-järveen, Sven jatkaa. Vesistön alkulähteillä kalastetaan ennen kaikkea harjusta ja järvitaimenta. Vesistön keskiosissa hallitsee hauki, kun taas merta lähimpänä saa parhaiten lohta ja meritaimenta. Alueella on myös tuhansia erilaisia järviä, metsälammista lähtien tasankojen suuriin järviin.
Hauki ja ahven hallitsevat järviä. Monet niistä sisältävät myös kuhaa. Kaikkialla on luonnollisesti paljon valkolihaista kalaa. Kalakanta kattaa kaikkiaan yli 30 eri lajia.

 

Suurimpiin jokiin ja niiden valuma-alueisiin kuuluu Vänerniin laskeva Klarälven, Itämereen 150 km Tukholmasta pohjoiseen laskeva Dalälven sekä Ljusnan-joki Söderhamnin kaupungista etelään.

 

   A good boat is always an advantage when spinning for pike in shallow water, like here at
   Hedesunda Camping.

 

Alueella sijaitsee myös suurikokoiset Hjälmaren- ja Mälaren-järvet, joissa viehekalastus yhdellä vavalla on vapaasti harjoitettavissa. Näiden järvien vesi laskeutuu lyhyen virran kautta Tukholman halki Itämereen. Myös keskellä pääkaupunkia Kuninkaallisen linnan ja Valtiopäivätalon ympäristössä on hyviä lohikalojen pyyntipaikkoja. Aika ajoin siellä voi pyytää myös kuhaa ja ahventa.

 

Keski-Ruotsin kalastuskausi on noin kuukautta Etelä-Ruotsia lyhyempi. Vedet ovat yleensä jäättömiä huhtikuusta marraskuuhun.
– Kauden alku, huhti-toukokuussa, sekä sen lopussa loka-marraskuussa on parhainta isojen haukien pyyntiaikaa, Anna sanoo ja jatkaa:
– Hauki nappaa hyvin myös sillä välillä, ts. kesällä, joka haukien lukumäärää silmällä pitäen on parhainta aikaa, mutta kaikkein suurimpia yksilöitä on vaikeampi pyydystää lämpimimpänä kautena.
Kuhan, ahvenen ja valkolihaisten kalojen pyynti on parhainta kesäkuukausien aikana mutta myös syyskuun alussa.
 

 

 
© swedenfishing.com 2025