Pohjois-Ruotsin luonto ja kalavedet

 

Pohjois-Ruotsi on lukemattomien järvien, jokien ja vuolaasti virtaavien tunturipurojen kattama alue, jossa kalastusta voi harrastaa kiehtovassa ympäristössä. Maisemaa leimaavat karut tunturimassiivit, upea tundra ja peninkulmien laajuinen taiga, joka ulottuu aina rannikolle ja saaristoon saakka.
Luontoelämykset yhdistettyinä korkealaatuiseen kalastukseen ovat Euroopan mittakaavassa vertaansa vailla ja tekevät alueen ainutlaatuiseksi kalastuskohteeksi.
Aluetta kutsutaan täysin oikeudenmukaisesti joskus Euroopan viimeiseksi erämaaksi.

 

– Aluetta asuttava alkuperäiskansa, saamelaiset, ovat pitkään asuneet ja työskennelleet täällä poronhoidon ja kalastuksen ollessa heidän tärkein elantonsa, Anna kertoo. Heidän elintapansa ja kulttuurinsa elävät edelleenkin, ja niihin voi tutustua monissa paikoissa.

 

 

Pohjois-Ruotsin läntinen tunturiympäristö on jotakin, mikä on koettava. Ylängölle noustua maanpintaa kattaa matala vaivaiskoivikko, ennen kuin päästään laajalle levittäytyvälle tunturipaljakalle, jota peittää matala kasvillisuus, tai joka on alastonta kalliota.
Karu tunturimassiivi kohoaa täällä salaperäisten tunturijärvien ja koskemattomien tunturipurojen ylle.
Tätä hyvin erikoista ympäristöä leimaavat hedelmättömät maat ja lumen peittämät tunturinhuiput. Tällä alueella kalastetaan epäilemättä ennen kaikkea nieriää ja taimenta usein säännöstelemättömissä järvissä ja vesistöissä, jotka sijaitsevat joskus yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

Yöt täällä napapiirin pohjoispuolella ovat valoisia suurimman osan kesää, ja haluava voi harjoittaa kalastusta vuorokauden ympäri, alkukesästä keskiyönauringon loisteessa ja syysöinä revontulien välkkeessä.

 

– Kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa ja mataloituu sitä mukaa, mitä lähemmäs tunturinhuippua päästään, Sven lisää.

 


   Metsäseutujen järvet tarjoavat hyvät mahdollisuudet sekä taimenen, harjuksen, hauen että
   ahvenen pyydystämiselle.

 

Järviä on todella paljon, ja yhteistä useimmille niistä on, että ne ovat kirkkaita ja kylmiä suurimman osan kesästä. Se merkitsee usein lämpötilaa, jossa kala viihtyy, eikä tunne tarvetta hakeutua syvemmälle ja etsiä kylmempiä paikkoja.

 

Metsäseuduilla on myös lukemattomia sekä suuria että pieniä metsäjärviä ja vuolaita tunturipuroja, jossa on hyvä pyydystää haukea. Näitä paikkoja hyödynnetään aika vähän huolimatta niiden potentiaalista virkistyskalastukselle, Anna jatkaa. Niissä voi kalastaa myös ahventa, harjusta ja taimenta. Tällä metsäisellä alueella, jossa kasvaa etupäässä kuusia ja mäntyjä, on myös järviä, joissa elää ennätyssuuria särkiä.

 


   Ruotsin Lapin kesäyöt eivät milloinkaan pimene täysin, ja kalansaalistus on usein parhainta
   keskellä yötä.

 

Virtaavat vedet

Pohjois-Ruotsissa sijaitsee Euroopan suurimmat, toistaiseksi rakentamattomat joet, jotka virtaavat vapaasti lähteiltään rannikolle saakka. Niitä ovat esimerkiksi Kalixälven, Torneälven, Piteälven ja Vindelälven. Ne ovat kaikki komeita jokia, jotka saavat alkunsa pieninä puroina tunturien huipulla ja laskeutuvat lopulta Pohjanlahteen. Harjus ja taimen ovat hallitsevia kalalajeja yläjuoksulla, kun taas lohi ja meritaimen tarttuvat pyydykseen lähempänä merta.

 

– Jos toiveena on kokea koskematonta luontoa, hiljaisuutta ja omaa rauhaa, jota muut kalastajat eivät häiritse, kannattaa suunnata tänne, Sven painottaa.

 

Pohjois-Ruotsin rannikkoa suojaa monin paikoin saaristo, jossa hauen ja harjuksen kalastus saattaa merkitä runsaita saaliita.

 

Varsinkin suurten jokien suualueet tarjoavat hienon biotoopin näille kalalajeille. Ei myöskään tarvitse pelätä muiden kalastajien häiritsevän, sillä heitä tapaa harvoin, jos koskaan, Sven summaa.

 

 

 

 
© swedenfishing.com 2024